tiistai 11. marraskuuta 2014

Iilimatoja Hingunniemessä

Nyt on esimiehenätoimimisen tutkintotilaisuuskin suoritettu, koulun käynti alkaa olla jo puolen välin yli reippaasti. :) Hingunniemessä majailen torstaihin asti, niin nyt onkin aikaa bloggailla. Tänään saimme viettää koko päivän kuppari/hieroja/iilimatohoitaja Mari Kivelän seurassa kun aiheena oli vaihtoehtoiset hoitomuodot. Mari teki kranio- ja iilimatohoitoa hevosille ja muutamille halukkaille ihmisille.

Kraniohoidon tarkoituksena on vähentää jännityksiä tuki- ja liikuntaelinsysteemistä. Se on hyvin hellävarainen ja syvästi vaikuttava manuaali hoitomenetelmä. Sitä käytetään akuutteihin ja kroonisiin häiriötiloihin, hermojärjestelmän ja aivonestekierron parantamiseen, lihasten ja kalvojen kireyksien poistamiseen, tasapainoisen liikkumisen saavuttamiseksi ja immuunijärjestelmän sekä ruuansulatuksen ongelmiin.




Käsittely ei ole kovin "näyttävän" näköistä, sillä hoitaja vain pitelee käsiään tietyillä alueilla koskettaen hoidettavaa hyvin hellävaroen. Tulokset saivat kyllä pahimmatkin skeptikot ymmälleen. Ensimmäiset käsittelyt Mari teki hevosille maneesissa, jossa katsoimme kahden ratsukon liikettä käynnissä ja ravissa. Mari arvioi hevosen liikeradat, vinoudet.. Toinen ratsuista mm. kiersi oikeaa takajalkaansa eikä takajalkkojen liike venynyt juurikaan vatsan alle. Vain hyvin yhyen käsittelyn (lavat, rinta, risti ja reidet) jälkeen hevonen liikkui aivan letkeästi ja ratsastaja ihmetteli että alla on kuin eri hevonen. Se ei punkenut ulkolapaansakaan ulos lainkaan mitä teki juuri 10 minuuttia aikaisemmin ennen käsittelyä.


Hevoset rentoutuivat silminnähden hoidon aikana.


Kengityspajassa käsiteltiin kolme hevosta, joista kahdelle laitettiin myös iilimatoja.
Hirudoterapia eli illimatohoito on ikivanha, antiikin ajoilta peräisin oleva hoitomuoto. Hoidoissa käytetään vain tiettyä iilimatolajia joka on sertifikoitu. Lääkinnälliset juotikkaat ovat luonnosta lähestulkoon kadonneet, joten kaikki kinttuun tarttuvat madot eivät ole näitä "hoitomatoja". Tämä laji nimittäin erittää n. 120 erilaista lääkeainetta imiessään verta. Hirudiini estää veren hyytymistä ja avaa tukoksia, hyalyronihappo sitoo vettä soluihin ja solut voivat paremmin (suosittu aine ryppyvoiteissa), destibilaasi hajoittaa tukoksia, orgilaasi aktivoi lepääviä suonia, bdelliini ja engliini stimuloivat immuunijärjestelmää jne. Kaikilla näillä on suuri merkitys patologisten prosessien ja tulehdusten ehkäisyssä. Hevoselle iilimatoja voidaan käyttää jännevammoissa, lihasongelmissa, kaviokuumeessa, haavoissa (poistaa arpikudosta), aineenvaihdunnan elvyttämiseen, kesäihottuman hoitoon jne.

Iilimadolle tarvitaan karvaton "laskeutumisalusta". Sakset ja partahöylä ajoi asian.

Mari pyydystää iilimadon ruiskuun josta on katkaistu pää. Sitten odotellaan onko mato suostuvainen tarttumaan kiinni. Jos ei, niin vaihdetaan matoa. Hanskat ovat kädessä siksi, ettei mato tartu omaan sormeen.
Iilimato hankkarivammaa hoitamassa.
Madot ovat kertakäyttöisiä ja ne kokevat polttohautauksen hoidettuaan hommansa. Ne imevät verta niin paljon, että paisuvat noin peukalon levyisiksi ja n. 10 cm pitkiksi. Sitten ne pudottautuvat pois. Aikaa tuohon kuluu n. 30-40 min, mutta aina hoito ei kestä niin kauaa. Esimerkiksi ihmisen kasvojen alueella matoja pidetään vain 2-3 min.

Kraniohoitoa saaneella hevosella oli ristiselkä aivan jumissa, joten sille laitettiin myös maunoja selkään.

Mauno Mato ja sen kaveri.


Verta imevä pää on oikeanpuoleinen.

Toinen mato hyppäsi jo pois saatuaan tarpeeksi ja tämäkin vetelee viimeisiään. Tässä imupää vasemalla puolella.
Verta tosiaan vuotaa pitkän aikaa näistä pienistä rei'istä, sillä matojen erittämä veren hyytymistä estävä aine on hyvin tehokas.

Sitten ihmiskokeiluihin. Kraniohoitoa annettiin jo luokassa parille halukkaalle lonkkien aukaisemiseksi.


Matolaatikko
Osaa alkoi hoidon jälkeen huimaamaan, kaikilla tuntui että jalat olivat kuin makaroonia, kivut hälvenneet ja kävely hieman raskasta. Plus kaikille tuli pissahätä melkein välittömästi. :D

Luokkatoverini ja opettajani pääsivät matojen kanssa hengailemaan, mistä olen piiiikkuisen katkera (olisin halunnut ottaa kipeisiin polviin matohoitoa, mutta olin kai yli-innokas niin jäin paitsi).



Luokkakaverilla oli selkä hyvin kipeä ja seisominen sekä istuminen tuottivat tuskaa. Niinpä "pakotimme" hänet sekä kranioo että iilimadotukseen. Hän kuvaili tuntemuksiaan matojen laittamisen jälkeen puutuneeksi ja rokotusta muistuttavaksi. Kirvely tuli aaltoina. Opettajamme suostui ottamaan madon niskaansa. Hän puolestaan kuvaili puremaa ampiaisen pistoksi. Niska on herkempi alue ja jokainen kokee madon pureman eri tavalla.


Imupää vasemmalla. Myös hännässä on imukuppi, mutta ei hampaita eikä muutakaan "suuta". Kakkaa sieltä tulee kyllä.
Opella taisi olla mato noin 20 minuuttia ja kun se otettiin pois, hän sanoi että tunne on sama kuin olisi hartioille laitettu jääsalvaa. Niskaa kuumotti (missä mato oli ollut), päässä kihelmöi ja hartioissa tuntui viileältä ja kihelmöivältä. Jännää!

Mari on käynyt kahdesti meidän tallilla, mutta Selma oli sillon tiine eikä sitä voinut hoitaa. Kiinnostaisi kokeilla matoja kesällä Selman kutinaan, siihen jäykkään ristiselkään sekä kuulemma madoilla saisi jännetupeilta nesteet pois. Selmalla on hieman kroonisesti takajaloissa jännetupit vähän täyttyneet. Ei nyt kauheat röllykät, mutta etusten kuiviin niveliin verraten on eroa kuitenkin. Katsellaan miten olisi mahdollista saada Mari Selmaakin hoitamaan. :)

11 kommenttia:

  1. Ahkeraa opiskelua ja mielenkiintoista :D
    Pitäisköhän ite tehä alan vaihto ja poistua täältä pohjosesta ja tehä jotain mielenkiintosempaa kans.. Alkais kasvattamaan matoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiku vaan! :D Tosin nuo ei kuulemma lisäänny helposti. Että siinäpä siulle onki haastetta saaha ne lisimään. ;)

      Poista
  2. Jälleen kerran huippukiinnostavaa tekstiä! Pakko kyllä sanoa, että nuo iilimadot yököttävät itseäni sen verran, että niitä ei kyllä minuun saisi vapaaehtoisesti laittaa, yäk!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulemma joillekin asiakkaille laitetaan ensin huivi silmille! :D Ehkä se toimis siullaki.

      Poista
  3. Mielenkiintoista tosiaan! Minäkin olen suhtautunut kraniohoitoon aina niin skeptisesti, etten ole edes harkinnut sellaista ponille testaavani. Ehkä pitäisi kuitenkin?

    Ja Anun kanssa olen kyllä samoilla linjoilla iilimadoista. Minun pitäisi olla todella
    epätoivoinen, että minut saisi puhuttua ottamaan matoja ihooni... Ei voi mitään, joku primäärireaktio panee ällöttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miusta ois ollu jännää. Kyllä vähän harmittaa kun en päässyt madon kupattavaks. Piti niitä vähän sormella tökkiä kun olivat hevosessa kiinni ja kukaan ei huomannu. ;) Miun äidillä on parantavat kädet jotka alkaa kuumottaa kipeällä kohdalla. Miulla ei ole, mutta oon oppinu hyväksymään maailmassa paljon semmosta mitä ei voi mitata, kun on äidin hoidettavana ollu. Toiset on vaan luonnostaan herkkiä tommosille jutuille ja vaatii sen herkkyyden että on hyvä tekemään hoitoja. Vyöhyketerapia on miulle tuttu juttu, mutta tuota kraniota en oo kokeillu. Vielä. :)

      Poista
  4. Tuo kraniohoito on kyllä todella mielenkiintoinen ja toimiva juttu! Sitä pidetään huuhaana koska hoito on hyvin pehmeää, monet pitävät myös lymfaa ja fasciakäsittelyä turhana koska hoito on kevyttä ja runttaamatonta. Ihan järkikin jo sanoo että joka vaivaan ei turkkilainen rajuótteinen karvakäsihieronta auta.

    Mutta nuo madot, uah.. Itse olen naperona kerännyt ja unohtanut matoja taskuihin ja perustanut omia matofarmeja kerran jos toisenkin, mutta siitä huolimatta en päästäisi noita iholle. Varmasti hyödyllisiä muttei minulle. :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karvakäsihieronta! :'D Muahha!

      Kyllä tommoset lääkettä sylkevät madot kuulostaa paremmalta ku perus kastemadot. :P Mutta eihän sitä oo pakko jos ei taho.

      Poista
  5. Uhhuh..aika kuvottavia juttuja postailet ;) Mutta olipas taas aikamoinen pläjäys asiaa. Hyvä hyvä!

    Palaan taas tähän ainaiseen kantavan hevosen käsittelyyn..ollaan jotain kommentteja aiemminkin vaihdettu aiheesta ja silloin taisi olla kyseessä ihan perinteinen hieronta.

    Olen nyt parasta aikaa opissa olevan hevoshierojaopiskelijan kanssa asiasta puhunut ja heille oli opettaja sanonut, että kantavaa tammaa voi hieroa!?!?! Samalla kuitenkaan kukaan hieroja ei ole leikkiin lähtenyt..

    ja sama homma kraniossa..pöh, en ymmärrä..eikös se jossain kohtaa kuitenkin ole parempi pitää tamma tyytyväisenä kuin miettiä riskiä, jota ei ole missään toteen näytetty? Vai onko? Ja miten voi toinen koulu opettaa niin eri tavalla kuin toinen =/

    Niin kovasti haluaisin hemmotella Vipsua, mutta enhän minä tässä kaikenmaailman väitösten ristitulessa uskalla..Sori, kun kaadan tämän jälleen sun niskaan =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Joo, kysyin tuoltakin Marilta saako kraniota tai iilimatohoitoa tehdä kantavalle, niin ei. Sinun pitää vaan tyytyä silittelyyn, rapsutteluun ja muuhun normaaliin raappaukseen. ;)

      Poista
  6. Heippa taas, heitin sinua haasteella! http://lahtoruutuun.blogspot.fi/2014/11/haaste-mita-miksi-ja-kuinka.html

    VastaaPoista

En tietoisesti julkaise minkäänlaista perustelematonta negaa, sitä saa elämässä vastaansa muutenkin. Tämä on minun muumimaailmani. ;)