torstai 31. heinäkuuta 2014

Laukkaa, laukkaa, enemmän laukkaa!

Tänään piti olla kentän lanauspäivä, mutta koko yön satoi vettä kaatamalla ja kentän pinta oli märkä ja tiivistynyt. Odotellaan että se kuivaa ja lanataan sitten. Mira sen sijaan jumppaili taas Selmaa joka oli puolivahingossa saanut jo viikon vapaata. Selma oli siis kiireinen ja jumissa. Kuvat ovat valitettavasti nyt vähän pieniä ja 70-lukuhenkisiä sävyiltään. Sekä erittäin hohdokkaita. Kuvasin Miran kännykällä.

 Alkuun Mira teki käyntityötä, hidasti käynnin aivan lyhyeksi ja odotti että pohkeet menee läpi. Selmasta ei ollut yhtään kivaa, ;)





Ravissa alkuun tuntui, että takapää on tallissa ja Selmalla oli vain lähinnä kiire. Niinpä Mira laukkasi reippaasti muutamia ympyröitä suuntaansa ja johan alkoi töppöset liikkua.

Nihkeää ravia...




Ja sieltä se pyllykin löytyi mukaan!

Hikinen mamma ja tylsistynyt lapsi.
Vastalaukat sujui tänään paremmin heikommassa kierroksessa (oikea), mikä oli jännä. Edelleen Mira teki loivaa kaarta pitkältä sivulta sisään päin.

Loppupäätelmä tämän päivän treeneistä oli, että liiat vapaapäivät ei ole hyväksi ja Selman verkka menee kutakuinkin niin, jotta ensin käynnissä KAIKKI avut läpi ja lapa muun kropan kanssa samaan linjaan. Sitten laukkaa, kunnes se pyörii ja Selma kantaa ja sitten vasta ravityöskentely. On huomattu jo aiemmin Selmalla toimivaksi kaavaksi ja nyt se tuli taas todennettua. Mitä kiireisempi on alkukäynneissä, sitä pidempään käyntityötä tehdään.

Hudakin on joutunut elämänkouluun nyt kun se pian on 4 kk ikäinen (syyskuussa): se on harjoitellut yksin karsinassa oloa. Tänään se sai jäädä lapsiparkkiin Selman varustamisen ja purkamisen & pesun ajaksi. Kovasti se siellä hirnui, mutta ei mitään panikointia tai vauhkoilua ollut ilmassa vaikka tallissa ei ollut muita hevosia. Noin 15-20 minsaa siis kerrallaan oli. Toiveissa on, että kuukauden sisään voisi jättää jo tunnin ajaksi yksin. Sitten pääsisi Selmallakin maastoon! Voi juhlaa! :D

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Luokkivaljastus (Video)

Toiveisiin on vastattu ja tässä on nyt luokkivaljastuksen lyhyt oppimäärä videon ja kuvien muodossa. :) Länkikaavan teosta tulee video erikseen. Kiitos Hannelle suuresta työstä!

VIDEO LÖYTYY TÄSTÄ.

Tässä kuvat vielä solmuista:

Aisaremmin solmu (siansorkka).
Oppimani tapa kiinnittää rinnustin. Aloitettu kiertämään vastapäivään.
Luokeista vielä sen verran, että rautaluokki on tarkoitettu työajoon, joka tapahtuu enimmäkseen käynnissä. Jos haaveilet elää riemullisen hetken ja tehdä reippaan rekiretken, suosittelen kevyttä puuluokkia. Rautaluokki nimittäin keikuttaa, heiluttaa ja rumputtaa koko valjastusta ravatessa ja ei varmastikaan tunnu kovin miellyttävältä. Puuluokkeja voi löytää hyväkuntoisina vanhojakin, mutta niitä myös tehdään työhevoskursseilla ja muutenkin tilauksesta. Kannattaa kysellä alle laittamistani linkeistä löytyviltä ihmisiltä.

Luokkivaljaita valmistaa mm. Velj. Wahlsten Oy ja Valjastukku. Googlaamalla "mäkivyöt" löytyy muutama jälleenmyyjä jolta voi omansa lunastaa. Löytyy rinnustinremmit ja harjustinremmit ja kaikki. Markkinoilla olevissa aisaremmeissä on yleensä keskellä metallinen rengas, jonka läpi voi halutessaan pujottaa remmin lenkiksi aisan ympäri, mikäli ei halua siansorkkaa käyttää.

Valjastusohjeita, solmujen ohjeita (myös rahkeiden solmu) löytyy Työhevosharrastajien sivuilta ja sieltä löytyy myös länkiseppiä. Yksi länkien valmistaja on myös Matin puupaja jonka sivuilta löytyy myös rahjesolmu ja erilainen tapa kiinnittää rinnustin. Kannattaa lisäksi selailla Suomen Työhevosseura ry:n sivut.

Täällä on video työhevoskurssilta jossa päästään Selman kyytiin ja edesmennyt ruunani Kaurahattu vetää myös kuormaa. Valjastus siis tositoimissa. ;) Pakkasta -30 astetta..

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Hikistä koulutreeniä

Uskollisesti seuraamme treenirutiinia ja tänään oli Miran päivä. Kävin pomon kanssa ajamassan lämppärit 7:30-8:30 ja silloin oli ihan mukavan vilpoista istuskella kärrissä. Mira tuli samoihin aikoihin kun purimme hevoset valjaista ja silloin alkoi lämpöä riittää taas. + 24 C taisi olla silloin klo 9:00. Selma on huilannut estetreenin jälkeen joten se oli suhteellisen reipas, vaikka helle verotti jaksamista. Hulda puolestaan oli kyllä aika laiska.

Treeni keskittyi tänään lapojen jumppaan (vasen lapa edelleen hieman jumissa), siirtymisiin (ravi - seis - ravi), raviväistöihin ja vastalaukkaakin kokeiltiin taas. Selma liikkui edelleen hyvin letkeästi. Aluksi pakarat tuntui olevan hiukan jumissa mutta hyvin nopeasti ne vertyi ja takaset tuli hyvin alle. Laukat olivat oikein hyvät molempiin suuntiin. Ihanaa kuinka yksi kerta viikossa estetreeniä tehostaa niin paljon takapään työskentelyä laukassa!










Selma oli hyvin kuulolla ja yhteistyöhaluinen. Oikein mukava mamma siis. :) Videoin raviväistöjä hieman. Se löytyy TÄÄLTÄ. Vastalaukka sujui kun Mira teki pitkältä sivulta kaarteen kentän keskustaan päin.

Nyt helteillä hepat ovat tallissa klo 10:00-18:00 ja yöt ulkona. Paarmoja on aivan hirveästi ja varjopaikkaa ei laitumella oikein ole. Syövät siis kuivaheinää tuon välin.

Muuten on mennyt ihan mukavasti. Haavan turvotus on aavistuksen laskenut, sen reunat ovat jo parantuneet, mutta välillä rupi irtoaa. Selman kutina on nyt kiihkeimmillään. Relaxant seerumi loppui ja koitin ostaa sitä Mikkelin reissulta lisää, mutta myöhästyttiin Agrimarketista. Ostin sitten jotain vastaavaa joka on kuulemma markkinoiden paras tökötti ja nyt Selma kutisee enemmän ja haisee jäteöljylle. :( Kauhulla jo odotan että häntä häviää samanlaiseksi siiliksi kuin viime syksynä. Harja onkin jo aika samannäköinen. Ötökän puremia siinä ei ole juurikaan, vähemmän kuin tallikavereillaan. Ei mahtaisi siis loimestakaan olla hyötyä, kun vaiva tulee ruuan mukana. :/ Täytyy alkaa selvittelemään voiko valkuaisyliherkkyyttä todeta jollakin allergiatestillä ja jos voi niin voiko siihen siedättää. Selma on silti laitumella aivan levollinen ja syö hyvin. Takakaviollaan se on rapsuttanut itseään korvan takaa niin ahkerasti, että siihen on tullut irokeesi. Ja toki kun karsinaan pääsee, niin alkaa hinkkaaminen. Mutta sitten kun on tarpeekseen hangannut, lopettaa. Itseäni stressaa koko juttu varmasti enemmän kuin Selmaa!

Heh, pakko kertoa vielä että tipahdin elämäni ensimmäisen kerran kärreiltä tässä hiljan. :D Ajeltiin pomon kanssa käynnissä hiekkaharjulla hieman kapeampaa reittiä jossa oli pieniä kantoja. Ollaan ennenkin menty vastaavasta ja jos kannon huomaa, on helppo tasapainoilla kyydissä. Mutta en huomannut. Huomasin yhtäkkiä katselevani pilviä maasta käsin! :D Onneksi älysin pitää ohjista kiinni ja Sanni pysähtyi. Kypärä olisi aika kova juttu... Ei onneksi käynyt kuinkaan.

Selkälääkärissäkin kävin eilen ja magneettikuvaukseen pääsen ensi tiistaina. Sitten alkaa selvitä mitä siellä on vikana. Vähän jo pitää siitäkin tottakai kerätä stressiä ja olen aivan varma että tulee ratsastuskielto tai kielto touhuta hevosten kanssa enää yhtään mitään. Hyvin todennäköistä. ;)

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Huldan leikkiä (hirveästi KUVIA)

Huldan tämän päivän seikkailut ja toilailut kuvasi Riitta Turunen. Suurkiitokset!

Pikku apulainen...

Huldan keino rapsuttaa kaulaa. Äiti ei aina oikein arvosta...












Äiskälle uhittelua. ;)












Kahlaamasta palatessa...

Pyllyä rupesi kutittamaan kun tuli vähän hikikin kentällä rallaamisesta. Äiti on ihan hyvä rapsutin. Paitsi ettei se pysy aloillaan. Ainakin Selma köyristää hyvin selkäänsä ja venyttää selkälihaksiaan näin! :D

Äitin pesu jäi kesken, kun Hulda halusi että suihkutan paineella kaikki kutisevat kohdat = koko varsan.


Aaah!